Kuusaa

    Hermanni Matinpoika Pennala (o.s. Saaranen) Tulosta sukupuu Syntynyt 10. maaliskuuta 1844 - Saaranen, Kärsämäki Kuollut 14. kesäkuuta 1924 - Haapajärvi, ikä kuollessa 80 vuotta vanha   Aviopuoliso(t) ja lapset Sekä Riitta Maria Juhontytär Siipola 1844-1905 lapset Juho Ruhala 1869-1956 Gustava Haarala Ruhala 1872-1950 Herman Ruhala 1878-1960 Miina Ruhala 1884-     Gustava Haarala Ruhala Tulosta sukupuu Syntynyt 20. maaliskuuta 1872 - Haapajärvi, Kuusaa Kuollut 12. joulukuuta 1950 - Haapajärvi, ikä kuollessa 78 vuotta vanha   Vanhemmat Hermanni Matinpoika Pennala (o.s. Saaranen) 1844-1924 Riitta Maria Juhontytär Siipola 1844-1905   Aviopuoliso(t) ja lapset Puoliso 4. elokuuta 1894, Haapajärvi, Kristian Erkinpoika Tulppo 1874-1944 lapset Hilja Tulppo 1896-1934 Einari Ansgarius Tulppo 1898-1900 Iida Tulp...

  Keskiajalla alueelle saapui hämäläisiä ja yläsatakuntalaisia erämiehiä. Vakinaisesti alue asutettiin 1540-luvulla, jolloin seudulle saapui uudisasukkaita Savosta . Haapajärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1547. Kylä oli tuolloin osa Kalajoen kirkkopitäjää, joka käsitti koko Kalajokilaakson . Vuonna 1560 Haapajärvellä oli 4 taloa, joita asuttivat Juho Rautia, Lauri Ronkainen sekä Pietari ja Paavo Herrainen. Taloluku kasvoi melko ripeästi ja 1600-luvun alussa taloja oli parikymmentä. Tämän jälkeen asutuskehitys kuitenkin taantui ja isovihan jälkeen 1730 taloluku oli vain 17. Tällöin asukasluku alkoi nopeasti kasvaa. Vuonna 1750 asukkaita oli 604 ja sata vuotta myöhemmin jo 3 100. Haapajärven ensimmäiset asukkaat saivat toimeentulonsa kaskenpoltosta , metsästyksestä ja kalastuksesta . Tervanpoltto oli tärkeä elinkeino 1600-luvulta 1800-luvun puoliväliin. Etenkin 1700-luvulla Haapajärvellä poltettiin paljon tervaa, vaikka kulkuyhteydet ranni...

  Kiertokoulu oli koulumuoto, jossa omaa koulurakennusta ei ollut, vaan opettaja liikkui kylästä toiseen opettamassa lapsia siten, että koulurakennuksena toimi yleensä jokin kylän taloista, kievari tai esimerkiksi pappila . Kiertokoulutoiminta alkoi Suomessa 1600-luvulla puhdasoppisuuden aikana . Juhana Gezelius vaati rovasteja hankkimaan seurakuntien kiertokouluihin opettajia. Kiertokoulu oli suosittu varsinkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. [1] Kiertokoulut lakkautettiin asteittain kansakouluasetuksen myötä 1860-luvulla ja oppivelvollisuuden tultua voimaan vuonna 1921 , johon asti kiertokoulu oli tärkeä alkuopetuksen järjestäjä. Kiertokoulun oppiaineet olivat lukeminen, luvun lasku, kirjoittaminen, virsien laulaminen ja kristinopintaito. Lukutaito oli kuitenkin lähinnä vain Katekismuksen ulkolukua eikä ymmärtävän lukemisen opettelua. Kiertokouluissa oli ihmisiä lapsista aikuisiinkin. Opettajana toimi usein lukkari . Apupappien ja edistyneempien nuorien johtam...

 Leirikoulu muistoissa olen telttailut 9-vuotiaana Haapajärvellä ison koulun pihapiirissä. Minne lasten teltat oli laitettu riviin.

Sadan vuoden aikana neuvolat ovat pudottaneet imeväis- ja äitiyskuolleisuuden ennätyksellisen alas, torjuneet tuberkuloosia ja infektiotauteja, edistäneet kansanterveyttä, toteuttaneet lasten rokotusohjelmia, tarjonneet henkistä tukea perheille ja tarttuneet yhä uusiin ajankohtaisiin haasteisiin. Tänä päivänä neuvolat tavoittavat käytännössä kaikki suomalaiset lasta odottavat ja lapsiperheet. Vuonna 1920 Lastenlinnan lääkäri Arvo Ylppö työtoverinsa ylihoitaja Sophie Mannerheimin sekä tämän veljen kenraali Mannerheimin kanssa perustivat Mannerheimin Lastensuojeluliiton, jonka tarkoituksena oli auttaa kurjassa tilanteessa olevia lapsiperheitä. MLL:n tuella ja aloitteesta perustettiin ensimmäinen neuvolavastaanotto Helsinkiin Lastenlinnan sairaalan halkokellariin vuonna 1922. Esimerkkiä toimintaan Arvo Ylppö oli hakenut Saksasta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistysten aloitteesta neuvoloita perustetti...