Kuusaa

    Hermanni Matinpoika Pennala (o.s. Saaranen) Tulosta sukupuu Syntynyt 10. maaliskuuta 1844 - Saaranen, Kärsämäki Kuollut 14. kesäkuuta 1924 - Haapajärvi, ikä kuollessa 80 vuotta vanha   Aviopuoliso(t) ja lapset Sekä Riitta Maria Juhontytär Siipola 1844-1905 lapset Juho Ruhala 1869-1956 Gustava Haarala Ruhala 1872-1950 Herman Ruhala 1878-1960 Miina Ruhala 1884-     Gustava Haarala Ruhala Tulosta sukupuu Syntynyt 20. maaliskuuta 1872 - Haapajärvi, Kuusaa Kuollut 12. joulukuuta 1950 - Haapajärvi, ikä kuollessa 78 vuotta vanha   Vanhemmat Hermanni Matinpoika Pennala (o.s. Saaranen) 1844-1924 Riitta Maria Juhontytär Siipola 1844-1905   Aviopuoliso(t) ja lapset Puoliso 4. elokuuta 1894, Haapajärvi, Kristian Erkinpoika Tulppo 1874-1944 lapset Hilja Tulppo 1896-1934 Einari Ansgarius Tulppo 1898-1900 Iida Tulp...

  Keskiajalla alueelle saapui hämäläisiä ja yläsatakuntalaisia erämiehiä. Vakinaisesti alue asutettiin 1540-luvulla, jolloin seudulle saapui uudisasukkaita Savosta . Haapajärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1547. Kylä oli tuolloin osa Kalajoen kirkkopitäjää, joka käsitti koko Kalajokilaakson . Vuonna 1560 Haapajärvellä oli 4 taloa, joita asuttivat Juho Rautia, Lauri Ronkainen sekä Pietari ja Paavo Herrainen. Taloluku kasvoi melko ripeästi ja 1600-luvun alussa taloja oli parikymmentä. Tämän jälkeen asutuskehitys kuitenkin taantui ja isovihan jälkeen 1730 taloluku oli vain 17. Tällöin asukasluku alkoi nopeasti kasvaa. Vuonna 1750 asukkaita oli 604 ja sata vuotta myöhemmin jo 3 100. Haapajärven ensimmäiset asukkaat saivat toimeentulonsa kaskenpoltosta , metsästyksestä ja kalastuksesta . Tervanpoltto oli tärkeä elinkeino 1600-luvulta 1800-luvun puoliväliin. Etenkin 1700-luvulla Haapajärvellä poltettiin paljon tervaa, vaikka kulkuyhteydet ranni...

  Kiertokoulu oli koulumuoto, jossa omaa koulurakennusta ei ollut, vaan opettaja liikkui kylästä toiseen opettamassa lapsia siten, että koulurakennuksena toimi yleensä jokin kylän taloista, kievari tai esimerkiksi pappila . Kiertokoulutoiminta alkoi Suomessa 1600-luvulla puhdasoppisuuden aikana . Juhana Gezelius vaati rovasteja hankkimaan seurakuntien kiertokouluihin opettajia. Kiertokoulu oli suosittu varsinkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. [1] Kiertokoulut lakkautettiin asteittain kansakouluasetuksen myötä 1860-luvulla ja oppivelvollisuuden tultua voimaan vuonna 1921 , johon asti kiertokoulu oli tärkeä alkuopetuksen järjestäjä. Kiertokoulun oppiaineet olivat lukeminen, luvun lasku, kirjoittaminen, virsien laulaminen ja kristinopintaito. Lukutaito oli kuitenkin lähinnä vain Katekismuksen ulkolukua eikä ymmärtävän lukemisen opettelua. Kiertokouluissa oli ihmisiä lapsista aikuisiinkin. Opettajana toimi usein lukkari . Apupappien ja edistyneempien nuorien johtam...

 Leirikoulu muistoissa olen telttailut 9-vuotiaana Haapajärvellä ison koulun pihapiirissä. Minne lasten teltat oli laitettu riviin.

Sadan vuoden aikana neuvolat ovat pudottaneet imeväis- ja äitiyskuolleisuuden ennätyksellisen alas, torjuneet tuberkuloosia ja infektiotauteja, edistäneet kansanterveyttä, toteuttaneet lasten rokotusohjelmia, tarjonneet henkistä tukea perheille ja tarttuneet yhä uusiin ajankohtaisiin haasteisiin. Tänä päivänä neuvolat tavoittavat käytännössä kaikki suomalaiset lasta odottavat ja lapsiperheet. Vuonna 1920 Lastenlinnan lääkäri Arvo Ylppö työtoverinsa ylihoitaja Sophie Mannerheimin sekä tämän veljen kenraali Mannerheimin kanssa perustivat Mannerheimin Lastensuojeluliiton, jonka tarkoituksena oli auttaa kurjassa tilanteessa olevia lapsiperheitä. MLL:n tuella ja aloitteesta perustettiin ensimmäinen neuvolavastaanotto Helsinkiin Lastenlinnan sairaalan halkokellariin vuonna 1922. Esimerkkiä toimintaan Arvo Ylppö oli hakenut Saksasta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistysten aloitteesta neuvoloita perustetti...

 Kuusaan kylätoiminta jää uinumaan Kyläläiset pettyivät Haapajärven kaupungin päätöksiin sulkea ja myydä koulu Liisa Lehto-Peippo, tekstit Kaleva Haapajärvi "Surkeaa, että kylän toiminta jää uinumaan", harmittelevat Kuusaan kylän uudet asukkaat Henna ja Risto Männikkö. Männikön perhe: isä, äiti ja kolme lasta - kolme vanhinta ovat jo omillaan - on asunut Kuusaalla vasta reilut puoli vuotta. Männiköt ostivat uuden talon Kuusaanjärven rannasta. Maisema houkutteli. Vasta muutama viikko sitten he saivat tietää, kuinka vireää toimintaa kylällä on, kun osallistuivat kylätoimikunnan kokoukseen. Se oli tällä erää viimeinen. Uutta kylätoimikuntaa ei saatu nimetyksi ja kylätoiminta jää hiipumaan Kuusaa-Jokelassa. Kylän vireys jää Männiköiltä kokematta. Kuusaan kylällä on ollut ajatuksena saada uusia asukkaita ja lapsiperheitä. Tonttipörssi on toiminut hyvin Uusia taloja on rakennettu ja vanhoja korjattu. Männikön perheen kaksi poikaa eivät riittäneet koulun ylläpitämiseen. Maraton ja p...

  13 1 1/8 0,3333 perintö Ruhala 5/24 mantt lisätty v.1769. 1/12 mantt ostettu perinnöksi 12.12.1862 ja 1/4 mantt 16.4.1898.

  Hullun polku 6,8 km Saapuminen Haapajärven keskustasta ajetaan Ouluntietä (58) Kärsämäelle päin n. 22 km ja käännytään vasemmalle Harjuntielle. Kylätalo Eurola, josta reitti alkaa, on heti oikealla. Reittiseloste Hullun polku on kävelyreitti ja edestakaiselta matkaltaan 6,8 km. Reitti alkaa Kylätalo Eurolan laavulta, jonka vierestä lähdetään siltaa pitkin pellolle, pelto ylitetään ja noustaan kapealle maakannakselle. Maakannaksen toisella puolella virtaa Kuusaanjärveen laskeva Ruonaoja ja toisella puolella on peltomaisema. Maakannaksen toisessa päässä laskeudutaan rinneportaita pitkin pellolle. Reitti mukailee pellon oikeata reunaa ja polun oikealla puolella on edelleen Ruonaoja. Pellon reunaa jatketaan n. 0,3 km, mennään sillan yli ja jatketaan menosuunnassa vasemmalle tulevalle pitkospuuosuudelle ja jatketaan viittoja seuraten. Pitkospuiden jälkeen maasto on alussa rämemäistä ja metsäpohja muuttuu vähitellen kuivemmaksi kangasmetsäksi. Reitti jatkuu n. 0,6 km, ...

  HIRSINEVA Hirsinevan luonnonsuojelualue (Natura 2000) kattaa 398 ha laajuisen alueen, josta valtaosaa peittää keskeltä avoin aapasuo. Suomaata reunustaa havupuuvoittoinen sekametsä, joka vaihtuu tyypilliseksi Pohjanmaan aapasuoksi. Puuton suoalue on tyypiltään vähäruohoista, sammalpeittoista kalvakkanevaa ja osin märkää rimpinevaa, jossa on runsaasti upottavia rimpiä eli suonsilmäkkeitä. Alueen metsäsarakkeet tuovat vaihtelua aapasuomaisemaan. Aapasuon lisäksi alueelta on tunnistettavissa muitakin suotyyppejä, kuten koivulettoja. Hirsinevan kasvillisuus koostuu pääosin aapa- ja rimpisoille tyypillisistä kasvilajeista. Suon keskiosien vetisille rimpikohdille ominaisia kasveja ovat märkyyttä kestävät sammalet, raate ja järvikorte. Muuta maastoa ylempänä olevilla mättäillä kasvaa erilaisia varpuja, ruohoja ja kuivien paikkojen sammalia. Erilaiset sarat kuten jouhi-, pullo ja mutasarat sekä heinäkasvit puolestaan viihtyvät suon kuivemmilla laita-alueilla. Putkilokasvej...

  KAARLON KIERROS Kaarlon kierros -reitti vie meidät tutustumaan yksityiseen Jantusen tilaan kuuluvaan 7,2 ha luonnonsuojelualueeseen, joka on laajemman Hirsinevan luonnonsuojelualueen eteläreunassa. Jantusen luonnonsuojelualue sijaitsee suohon rajautuvassa havupuuvoittoisessa kangasmetsässä. Luonnonsuojelualueen on perustanut kuusaalainen Kaarlo Kärkkäinen. Kärkkäinen halusi suojella omistuksessaan olleen kauniin ja ainutlaatuisen metsäalueen, jotta se säilyisi yhtä rikkaana ja luonnontilaisena myös pitkälle tulevaisuuteen. Sittemmin alueen omistus on siirtynyt sukupolvenvaihdoksen myötä Kärkkäisen tyttären perheelle. Luonnonsuojelualueella saa liikkua jokamiehenoikeudella ympäristöä vaurioittamatta. Jantusen luonnonsuojelualueella on erilaisia luonnontilaisia pienvesiä, kuten ojia, noroja ja lammikoita. Alueella virtaa puro, jonka ympäristöön on aikojen saatossa kasvanut järeää kuusikkoa. Kuusikon ohella puulajistoa monipuolistavat männyt ja erilaiset, osin suuriko...

  Kuusaa-Jokelassa on varmuudella ollut tuuli- tai vesimyllyjä ainakin 12 kappaletta. Myllyistä ovat saaneet voimansa esimerkiksi erilaiset jauhomyllyt ja sahat. Ammatinharjoittajia kylillämme ovat olleet mm. räätäli, nikkari, suutari, ompelija, seppä, sahuri, puuseppä, pontikankeittäjä, puhelinkeskuksen hoitaja, pärehöylääjä, vakkamestari ja kuppari. Kylillämme on toiminut yhteensä 14 erilaista kauppaliikettä, joista yhden yhteydessä toimi aikoinaan myös meijeri. Viimeinen kyläkauppa sulki ovensa vuosituhannen taitteessa. Kylässä ovat toimineet menneinä vuosikymmeninä myös kestikievari, pankki, posti, ravintola, kahvila ja kioski. Kouluakin Kuusaa-Jokelassa on käyty. Koulutoiminta on aloitettu tiettävästi v. 1914 Seppälä-nimisessä talossa Jokelan kylässä. Pian koulua alettiin käydä Kuusaan kylälläkin – aluksi useassa eri talossa, kunnes v. 1939 valmistui uusi koulurakennus keskelle kylää. Talvisodan sytyttyä vastavalmistuneessa koulurakennuksessa majoitettiin kuitenk...

 Suvun valokuva albumista löytyi tämä ratsastaja patsas Kuningas Yrjöstä.  Patsaalla on esoteerinen merkitys suvulle.    Kuusaaa sijaitsee Pohjois-pohjanmaalla Haapajärven ja Kärsämäen välissä on pieni järvi, jonka ympärille sukuni on asuttunut.    Kuusaa-Jokelan kylät on rakentuneet vesistöjen varrelle.  Kuusaan kylä rakentuu Kuusaanjärven ympärille, kun taas Jokelan kylä Kuusaan järvestä laskevan Karijoen uoman varteen ja Haapajärvi-Kärsämäki tien läheisyyteen.   Kylämaisema on perinteistä maalaismaisemaan, missä vuorottelevat laajat viljapellot ja laidunmaat, laitumilla käyskentelevine lehmineen, maalaistalot ja aina välillä joet, järvet ja metsäalueet monimuotoistamassa maisemaa. Kuusaan kylä on ollut Haapajärven toiseksi suurin kylä 1600 luvulla. Nykyisin Kuusaa-Jokelan kylissä asuu lähes 300 asukasta ja on kylät tunnetaan Haapajärvellä aktiivisena ja elinvoimaisena kylänä.  Kylä sijaitsee 22 km Haapajärven keskustaajamas...