Hirsineva

 

HIRSINEVA

Hirsinevan luonnonsuojelualue (Natura 2000) kattaa 398 ha laajuisen alueen, josta valtaosaa peittää keskeltä avoin aapasuo. Suomaata reunustaa havupuuvoittoinen sekametsä, joka vaihtuu tyypilliseksi Pohjanmaan aapasuoksi. Puuton suoalue on tyypiltään vähäruohoista, sammalpeittoista kalvakkanevaa ja osin märkää rimpinevaa, jossa on runsaasti upottavia rimpiä eli suonsilmäkkeitä. Alueen metsäsarakkeet tuovat vaihtelua aapasuomaisemaan. Aapasuon lisäksi alueelta on tunnistettavissa muitakin suotyyppejä, kuten koivulettoja. Hirsinevan kasvillisuus koostuu pääosin aapa- ja rimpisoille tyypillisistä kasvilajeista. Suon keskiosien vetisille rimpikohdille ominaisia kasveja ovat märkyyttä kestävät sammalet, raate ja järvikorte. Muuta maastoa ylempänä olevilla mättäillä kasvaa erilaisia varpuja, ruohoja ja kuivien paikkojen sammalia. Erilaiset sarat kuten jouhi-, pullo ja mutasarat sekä heinäkasvit puolestaan viihtyvät suon kuivemmilla laita-alueilla. Putkilokasveja, kuten suokukkaa ja karpaloa, esiintyy erityisesti suon kosteilla ja runsasravinteisilla alueilla. Hirsinevalla tavataan myös kasvierikoisuuksia, joista mainittakoon muun muassa harvinaiset kämmekkäkasvit suovalkku ja suopunakämmekkä. Entisen Oulun läänin alueella uhanalaiseksi luokiteltua punakämmekkää kasvaa paikoitellen jopa runsaasti. Suota ympäröivät metsäalueet ovat ojitettuja, mistä johtuen Hirsinevan vesi- ja ravinnetalous ei toimi luonnonmukaisesti. Tästä johtuen kuivina tai sateettomina kesinä suo on pääosiltaan liian kuiva useimpien vesilintujen elinympäristöksi. Alueelta kuitenkin löytyy sellaisia rimpiallikoita, jotka eivät kuivu edes pahimman kuivuuden vallitessa. Alueen katsotaan olevan tästä huolimatta erityisesti linnuston kannalta arvokas. Hirsinevan alueen pesimälinnustoon kuuluvat mm. joutsen, metsähanhi, kurki ja pikkukuovi. Alueella on tavattu myös epätyypillisempiä tai harvinaisia lintulajeja.