Kai Sadinmaan kirjailija ex-pappi

 
 
Mistä uhma ja tinkimättömyys nousevat?

Kai Sadinmaa pohtii idealistien mielenmaisemaa tietokirjassaan Tinkimätön kuolemaan saakka.

Arndt Pekurinen ei tinkinyt aatteestaan edes seistessään teloittajansa edessä Vienan Karjalassa syksyllä 1941. Hän oli ollut Suomen merkittävimpiä pasifisteja ja rauhanliikkeen pioneereja. Pekurinen oli aseistakieltäytyjä, joka kuitenkin sodan sytyttyä velvoitettiin rintamalle. Palveluksesta kieltäydyttyään hänet määrättiin teloitettavaksi.

Kahdeksankymmentä vuotta myöhemmin, elokuussa 2021, Suomen evankelisluterilaisen kirkon kriitikko Kai Sadinmaa menetti pappisvirkansa, kun hänen ei enää katsottu seuraavan kirkon oppeja. Sadinmaa oli herättänyt huomiota jo pitkään arvostelemalla näyttävästi yhteiskunnallista eriarvoistumista ja kannattamalla samaa sukupuolta olevien avioliittoja.

Tinkimätön kuolemaan saakka on Sadinmaan toistaiseksi henkilökohtaisin teos. Kirjassaan hän konkreettisesti kävelee matkan Arndt Pekurisen ja talvisodassa kaatuneen Feliks-pappansa jalanjäljissä. Samalla hän pohtii idealismista kumpuavaa vastarintaa ja uppoutuu sen sisäisiin vaikutteisiin tarkastelemalla häpeää, tabuja ja ylisukupolvisia traumoja oman tapauksensa kautta. Mikä idealisteja ajaa ja polttaa? Mistä nousee heidän tinkimättömyytensä, uhma ja kapina, vaikka vastus on ylivoimainen ja häviö varma?


 Nasaretin Jeesus ei ollut kirkon kesyttämä yläluokan sylikoira vaan köyhien vapauttaja, kapinallinen. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vääristelee evankeliumin todellista sanomaa ja valehtelee Jeesuksesta.
Pappi Kai Sadinmaan 10 käskyä kirkolle iskee suoraan kirkon ytimeen. Se on vastustamaton kirja oikeudenmukaisemman ja rehellisemmän kirkon puolesta. Se on soraääni yhtenäisen kirkon ideaalia vastaan ja kivi eliitin kengässä.
Osansa saavat muun muassa itselleen monumentteja rakentelevat kirkonmiehet, finanssipelurit, vanhoillislestadiolaiset ja homojen vihaajat. Sadinmaan sanan äärelle pysähtyvät niin uskovat kuin uskomattomatkin.

 

 

Kävin Kai Sadinmaata kuuntelemassa omassa paikaillis kirjastossani eläluokan sylikoira sylissäni.  

Paljon oli kuulijoita, ja muutama mieskin. Sylissä tämä pieni sylikoirani jaksoi tämän puolituntia istua. Sitten piti päästä lattialle. Ihailijoita oli Kai Sadinmaalla ihan ainakin melkein yhtä paljon kuin sylikoirallani ja muutama ihan rahalla kirjan ostaneita. Singeerauksen sai kaupan päälle.

Kai Sadinmaa luki ottaita uudesta kirjastaan haastattelija Tiinan pyytäessä: vaimostaan Helista ja

Strömsö  tv-sarjasta.  

 Uusin Kai Sadinmaan projekti on Rippikoulu Koko-teatterissa Kalliossa.

https://teatterimatka.fi/sadinmaan-rippikoulu-kokoteatteri/

 

Kommentarer

Legg inn en kommentar

Populære innlegg fra denne bloggen

Haapajärven historiaa

Bilde
  Keskiajalla alueelle saapui hämäläisiä ja yläsatakuntalaisia erämiehiä. Vakinaisesti alue asutettiin 1540-luvulla, jolloin seudulle saapui uudisasukkaita Savosta . Haapajärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1547. Kylä oli tuolloin osa Kalajoen kirkkopitäjää, joka käsitti koko Kalajokilaakson . Vuonna 1560 Haapajärvellä oli 4 taloa, joita asuttivat Juho Rautia, Lauri Ronkainen sekä Pietari ja Paavo Herrainen. Taloluku kasvoi melko ripeästi ja 1600-luvun alussa taloja oli parikymmentä. Tämän jälkeen asutuskehitys kuitenkin taantui ja isovihan jälkeen 1730 taloluku oli vain 17. Tällöin asukasluku alkoi nopeasti kasvaa. Vuonna 1750 asukkaita oli 604 ja sata vuotta myöhemmin jo 3 100. Haapajärven ensimmäiset asukkaat saivat toimeentulonsa kaskenpoltosta , metsästyksestä ja kalastuksesta . Tervanpoltto oli tärkeä elinkeino 1600-luvulta 1800-luvun puoliväliin. Etenkin 1700-luvulla Haapajärvellä poltettiin paljon tervaa, vaikka kulkuyhteydet ranni...
Les mer

Kylätoiminnan hiipuminen

 Kuusaan kylätoiminta jää uinumaan Kyläläiset pettyivät Haapajärven kaupungin päätöksiin sulkea ja myydä koulu Liisa Lehto-Peippo, tekstit Kaleva Haapajärvi "Surkeaa, että kylän toiminta jää uinumaan", harmittelevat Kuusaan kylän uudet asukkaat Henna ja Risto Männikkö. Männikön perhe: isä, äiti ja kolme lasta - kolme vanhinta ovat jo omillaan - on asunut Kuusaalla vasta reilut puoli vuotta. Männiköt ostivat uuden talon Kuusaanjärven rannasta. Maisema houkutteli. Vasta muutama viikko sitten he saivat tietää, kuinka vireää toimintaa kylällä on, kun osallistuivat kylätoimikunnan kokoukseen. Se oli tällä erää viimeinen. Uutta kylätoimikuntaa ei saatu nimetyksi ja kylätoiminta jää hiipumaan Kuusaa-Jokelassa. Kylän vireys jää Männiköiltä kokematta. Kuusaan kylällä on ollut ajatuksena saada uusia asukkaita ja lapsiperheitä. Tonttipörssi on toiminut hyvin Uusia taloja on rakennettu ja vanhoja korjattu. Männikön perheen kaksi poikaa eivät riittäneet koulun ylläpitämiseen. Maraton ja p...
Les mer