Kasakit

 

Kazakstanin historia

Emblem of Kazakhstan.svg
n · k · m

Kazakstanin kansakunta muodostui 1400-luvun puolivälissä, kun noin 200 000 uzbekkikaaniin tyytymätöntä alamaista erosi kaanin alaisuudesta ja vaelsi pohjoiseen etsimään omaa maataan. He asettuivat Chu- ja Talasjokien väliselle alueelle, Kazakstanin kaakkoisosassa. Uzbekkien alaisuudesta eronneita separatisteja alettiin kutsua kazakeiksi. Elantonsa he saivat paimentolaisuudesta.

Kazakkiheimojen katsotaan yhdistyneen saman kaanin alaisuuteen Kasym Khanin valtakaudella 1500-luvun alkupuolella. Yleisen näkemyksen mukaan tämä mielletään Kazakstanin valtiollisen itsenäisyyden aluksi.1600-luvun lopulta lähtien kazakit kävivät useita sotia idän suunnalta hyökänneitä džungareja vastaan. Kiinaa hallinnut Qing-dynastia kukisti džungarit lopullisesti, mutta džungareja vastaan käydyt sodat olivat siinä määrin kuluttavia, että kazakit eivät pystyneet estämään Venäjän vallan leviämistä Kazakstanin alueelle. Toisaalta Venäjän katsottiin myös tuovan suojaa džungareja vastaan. 1800-luvun kuluessa Kazakstan jäi yhä vahvemmin Venäjän vallan alle, ja keisarivallan kukistuessa Venäjällä, Kazakstanista tuli osa Neuvostoliittoa. 

Kommentarer

Legg inn en kommentar

Populære innlegg fra denne bloggen

Haapajärven historiaa

Bilde
  Keskiajalla alueelle saapui hämäläisiä ja yläsatakuntalaisia erämiehiä. Vakinaisesti alue asutettiin 1540-luvulla, jolloin seudulle saapui uudisasukkaita Savosta . Haapajärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1547. Kylä oli tuolloin osa Kalajoen kirkkopitäjää, joka käsitti koko Kalajokilaakson . Vuonna 1560 Haapajärvellä oli 4 taloa, joita asuttivat Juho Rautia, Lauri Ronkainen sekä Pietari ja Paavo Herrainen. Taloluku kasvoi melko ripeästi ja 1600-luvun alussa taloja oli parikymmentä. Tämän jälkeen asutuskehitys kuitenkin taantui ja isovihan jälkeen 1730 taloluku oli vain 17. Tällöin asukasluku alkoi nopeasti kasvaa. Vuonna 1750 asukkaita oli 604 ja sata vuotta myöhemmin jo 3 100. Haapajärven ensimmäiset asukkaat saivat toimeentulonsa kaskenpoltosta , metsästyksestä ja kalastuksesta . Tervanpoltto oli tärkeä elinkeino 1600-luvulta 1800-luvun puoliväliin. Etenkin 1700-luvulla Haapajärvellä poltettiin paljon tervaa, vaikka kulkuyhteydet ranni...
Les mer

Kylätoiminnan hiipuminen

 Kuusaan kylätoiminta jää uinumaan Kyläläiset pettyivät Haapajärven kaupungin päätöksiin sulkea ja myydä koulu Liisa Lehto-Peippo, tekstit Kaleva Haapajärvi "Surkeaa, että kylän toiminta jää uinumaan", harmittelevat Kuusaan kylän uudet asukkaat Henna ja Risto Männikkö. Männikön perhe: isä, äiti ja kolme lasta - kolme vanhinta ovat jo omillaan - on asunut Kuusaalla vasta reilut puoli vuotta. Männiköt ostivat uuden talon Kuusaanjärven rannasta. Maisema houkutteli. Vasta muutama viikko sitten he saivat tietää, kuinka vireää toimintaa kylällä on, kun osallistuivat kylätoimikunnan kokoukseen. Se oli tällä erää viimeinen. Uutta kylätoimikuntaa ei saatu nimetyksi ja kylätoiminta jää hiipumaan Kuusaa-Jokelassa. Kylän vireys jää Männiköiltä kokematta. Kuusaan kylällä on ollut ajatuksena saada uusia asukkaita ja lapsiperheitä. Tonttipörssi on toiminut hyvin Uusia taloja on rakennettu ja vanhoja korjattu. Männikön perheen kaksi poikaa eivät riittäneet koulun ylläpitämiseen. Maraton ja p...
Les mer