Ravirata Haapajärvi

 Ravikuninkaat 1970-luvulla

1973 Kouvola Vieteri, Kaarlo Partanen 9.53,2
1974 Lahti Vieteri, Kaarlo Partanen 9.48,4
1975 Seinäjoki Eri-Teräs, Hannes Myhrberg/Antti Hannula 9.31,6
1976 Jyväskylä Vieteri, Kaarlo Partanen 9.44,2
1977 Lappeenranta Vieteri, Kaarlo Partanen 9.31,7
1978 Tampere Vieteri, Kaarlo Partanen 9.44,6
1979 Mikkeli Vekseli, Pentti Savolainen 9.24,6           Toto-peli (tai totalisaattori, ransk. pari mutuel, engl. parimutuel betting) on muun muassa hevoskilpailuissa pelattavaa vedonlyöntiä. Peleissä pyritään ennakoimaan hevosten sijoittumista lähdöissään. Pelatun pelin voitto määräytyy laskennallisesti pelin jakosumman ja voittavalle yhdistelmälle pelatun määrän mukaan. Pelin järjestäjä ottaa pelivaihdosta osuutensa ja valtio verot, joten voitoista ei enää peritä veroa. Suomessa totoa pelataan ravikilpailuissa, joiden järjestäjänä ja markkinoijana toimii Veikkaus Oy

Kommentarer

Legg inn en kommentar

Populære innlegg fra denne bloggen

Haapajärven historiaa

Bilde
  Keskiajalla alueelle saapui hämäläisiä ja yläsatakuntalaisia erämiehiä. Vakinaisesti alue asutettiin 1540-luvulla, jolloin seudulle saapui uudisasukkaita Savosta . Haapajärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1547. Kylä oli tuolloin osa Kalajoen kirkkopitäjää, joka käsitti koko Kalajokilaakson . Vuonna 1560 Haapajärvellä oli 4 taloa, joita asuttivat Juho Rautia, Lauri Ronkainen sekä Pietari ja Paavo Herrainen. Taloluku kasvoi melko ripeästi ja 1600-luvun alussa taloja oli parikymmentä. Tämän jälkeen asutuskehitys kuitenkin taantui ja isovihan jälkeen 1730 taloluku oli vain 17. Tällöin asukasluku alkoi nopeasti kasvaa. Vuonna 1750 asukkaita oli 604 ja sata vuotta myöhemmin jo 3 100. Haapajärven ensimmäiset asukkaat saivat toimeentulonsa kaskenpoltosta , metsästyksestä ja kalastuksesta . Tervanpoltto oli tärkeä elinkeino 1600-luvulta 1800-luvun puoliväliin. Etenkin 1700-luvulla Haapajärvellä poltettiin paljon tervaa, vaikka kulkuyhteydet ranni...
Les mer

Kylätoiminnan hiipuminen

 Kuusaan kylätoiminta jää uinumaan Kyläläiset pettyivät Haapajärven kaupungin päätöksiin sulkea ja myydä koulu Liisa Lehto-Peippo, tekstit Kaleva Haapajärvi "Surkeaa, että kylän toiminta jää uinumaan", harmittelevat Kuusaan kylän uudet asukkaat Henna ja Risto Männikkö. Männikön perhe: isä, äiti ja kolme lasta - kolme vanhinta ovat jo omillaan - on asunut Kuusaalla vasta reilut puoli vuotta. Männiköt ostivat uuden talon Kuusaanjärven rannasta. Maisema houkutteli. Vasta muutama viikko sitten he saivat tietää, kuinka vireää toimintaa kylällä on, kun osallistuivat kylätoimikunnan kokoukseen. Se oli tällä erää viimeinen. Uutta kylätoimikuntaa ei saatu nimetyksi ja kylätoiminta jää hiipumaan Kuusaa-Jokelassa. Kylän vireys jää Männiköiltä kokematta. Kuusaan kylällä on ollut ajatuksena saada uusia asukkaita ja lapsiperheitä. Tonttipörssi on toiminut hyvin Uusia taloja on rakennettu ja vanhoja korjattu. Männikön perheen kaksi poikaa eivät riittäneet koulun ylläpitämiseen. Maraton ja p...
Les mer