Kuusaa

  Toinen päivä Inarissa on sään puolesta ensimmäistä lempeämpi ja niin oli kohteemmekin. Lemmenjoen Njurkulahdessa meitä odottaa pitkä jokivene ja kuten myöhemmin retkellämme paljastuu, varsin kokenut venekuskimme. Tervehdykset vaihdettuamme pakkaamme tavaramme kyytiin ja aloitamme matkan kohti yläjuoksua. Huomaamme, että tämänkin veneen nimi on Petronella. Legendaarinen Lapin kultakenttien kaunotar, nuori hollantilaisnainen Sylvia Petronella van der Moer, saapui pohjoiseen monien mutkien ja taloudellisten vaikeuksien saattelemana. Petronella sulatti kullankaivajien sydämet loppukesällä 1949 ja oli myös läsnä kun kullankaivajien liittoa perustettiin. Nainen karkoitettiin kuitenkin maasta lyhyen oleskelunsa jälkeen muun muassa maksamattomien hotellilaskujen vuoksi, eikä hän koskaan palannut enää Suomeen – paitsi kuoltuaan. Petronelllan tytär sirotteli osan hänen tuhkistaan tänne Lemmenjokeen. Mystisestä Petronellasta on kasvanut kullankaivajien rakastama legenda, j...

  Inari Lukuaika 9 minuuttia Julkaistu 01.08.2016 - 19:11 . Jaa: Lapin luonto jättää ihmiseen pysyvän jäljen, sellaisen, josta ei edes halua päästää irti. Varsinkin Lapin kohteita valittaessa kärsimme runsaudenpulasta – eri vuodenaikoina on niin paljon nähtävää laajalla alueella, että on vaikea ensin kohdentaa kolmipäiväinen retki johonkin tietylle alueelle. Valitsemme kohteeksemme Inarin-seudun, ja siltikin liikumme satojen kilometrien laajuisella alueella, niin kuin paimentolaiset ikään. Ensimmäinen asutus Inarin seudulle on tullut Kuolan niemimaan kautta Jäämereltä heti jääkauden jälkeen. Paimentolaisuuden kehittyessä poronhoidosta tuli saamelaisten merkittävin elinkeino. Samat asuinpaikat ovat olleet käytössä kivikaudesta nykyaikaan ja ne vaihtelivat sään ja vuodenajan mukaan. Inarinjärvi on ollut t...

  Seidat ovat saamelaisten pyhiä paikkoja, joilla palvottiin aina kristinuskon tuloon asti – ja usein sen jälkeenkin – tärkeitä jumalia ja luonnonhenkiä. Seidat olivat usein kivisiä tai puisia. Puuseidat olivat kiviseitoja harvinaisempia, kenties myös vähemmän arvostettuja. Ne muotoiltiin karsimalla puun alaoksia, nostamalla kanto näyttävään asentoon tai niihin kaiverrettiin ihmiskasvojen tai -hahmojen piirteitä. Puuseitoja ei ole säilynyt niin monia, mutta kiviseitoja lienee yhä satoja. Kiviseitojen koko saattaa vaihdella pienistä mukana kuljetettavista kivistä suuriin kalliomuodostelmiin. Yleensä ne ovat yksittäisiä, epätavallisen muotoisia tai värisiä luonnonkiviä, jyrkänteitä, reikäkiviä tai ihmisen tai eläimen muotoisia kiviä, jotka erottuvat selkeästi ympäristöstään. Pohjoisilla pyyntikansoilla pyhä ja arkinen tai tämän- ja tuonpuoleinen eivät erotu toisistaan yhtä selvästi kuin länsimaisessa perinteessä. Saamelaisessa kulttuurissa ei ennen kristinuskoa ...

https://youtu.be/ZMiSjvTF8T8  https://www.rantapallo.fi/samppanjaamuovimukista/2015/09/16/onko-tassa-suomen-kaunein-maisema/  Kilpisjärvelle jos jonnekin haluaisin mennä, tosin lämpöseen aikaan. Nyt siellä on -37 asteen pakkasia, se on liikaa minulle. Tykkään enemmän aurinkoisista päivistä.  Kesällä Kilpisjärvellä on yötön yö. Paikalliset kertookin, että turistit etelästä, kun tulee sinne kyselee miksei kaupat eikä mikään paikka ole auki. Syyksi useinmiten selviää, se etteivät he ole ymmärtäneet katsoa kelloa vaan aurinkoa, joka on ylhäällä ja on ollaan auringon valossa vaikka kello näyttää, että on yöaika. Kilpisjärven ja käsivarran Lapin maisemet ovat kokemisen arvoiset, luonto siellä on karun kaunista. Puita ei liioin ole. Kuusikot löytyvät paljon alenpaa Suomesta, jonkin verran mäntyjä voi nähdä ja vaivaiskoivuja.  Eläimistö on toisenlainen. Kilpisjärvellä on poroja enemmän kuin ihmisiä, heitä on runsas sata vakituista asukasta.  Halti (toisilta nimityksilt...

    Mistä uhma ja tinkimättömyys nousevat? Kai Sadinmaa pohtii idealistien mielenmaisemaa tietokirjassaan Tinkimätön kuolemaan saakka. Arndt Pekurinen ei tinkinyt aatteestaan edes seistessään teloittajansa edessä Vienan Karjalassa syksyllä 1941. Hän oli ollut Suomen merkittävimpiä pasifisteja ja rauhanliikkeen pioneereja. Pekurinen oli aseistakieltäytyjä, joka kuitenkin sodan sytyttyä velvoitettiin rintamalle. Palveluksesta kieltäydyttyään hänet määrättiin teloitettavaksi. Kahdeksankymmentä vuotta myöhemmin, elokuussa 2021, Suomen evankelisluterilaisen kirkon kriitikko Kai Sadinmaa menetti pappisvirkansa, kun hänen ei enää katsottu seuraavan kirkon oppeja. Sadinmaa oli herättänyt huomiota jo pitkään arvostelemalla näyttävästi yhteiskunnallista eriarvoistumista ja kannattamalla samaa sukupuolta olevien avioliittoja. Tinkimätön kuolemaan saakka on Sadinmaan toistaiseksi henkilökohtaisin teos. Kirjassaan hän konkreettisesti kävelee matkan Arndt Pekurisen ja talvisodas...

  Kengät ker­toi­vat ennen kan­ta­jas­taan Harva nykymiehistä voisi kuvitella käyttävänsä korkokenkiä. Ennen oli kuitenkin toisin. Korkokengät kehiteltiin alun perin miesten käyttöön   Maaseudulla kuljettiin säiden salliessa paljain jaloin. "Kotioloissa käytettiin tuohesta tehtyjä kenkiä, ja suutarin valmistamat nahkakengät, mikäli sellaiset sattui omistamaan, säästettiin esimerkiksi kirkkoreissulle. Kirkkomatkalla kengät saatettiin laittaa jalkaan vasta lähellä kirkkoa. Tästä juontaa todennäköisesti nimensä Mikkelissä sijaitseva Kenkäveronniemi", Uusitalo kertoo.  

  Maatilan vuosittaiset työt eläintenhoidosta traktorin huoltoon Julkaistu 14 February 2020 Tämän kirjoituksen tarkoituksena on hieman avata mitä erilaisia töitä maatilan pitäjällä on vuoden aikana ja kuinka eri työt jaottuu eri kuukausille. Tietysti on erilaisia maatiloja, mutta tässä käydään läpi esimerkkejä siitä jos maatilanpitäjällä on karjaa ja hän toimii yrittäjänä. Tammikuuhun, kuten muihinkin kuukausiin, kuuluu päivittäiset eläinten hoitotyöt. Niihin kuuluvat tyypillisimmin eläinten ruokinta, karsinoiden siivous ja eläinten siisteys. Päivittäisiin tehtäviin tulee myös tilalle tarvittavien tarvikkeiden ostaminen ja tilaaminen. Ydintalvella työtä teettävät myös lumet, joita pitää olla auraamassa pihalta töiden, mutta myös pihalta ja pihalle kulkemisen tieltä. Helmikuussa työtehtävät jatkuvat hyvin samanlaisina, mutta yrittäjätoimintaa tekeville veroilmoituksen täyttö ja lähetys ovat myös tämän kuun työlistalla. Maaliskuussa talven työt...

  Kazakstanin historia Kazakstanin historia n · k · m Kazakstanin kansakunta muodostui 1400-luvun puolivälissä, kun noin 200 000 uzbekkikaaniin tyytymätöntä alamaista erosi kaanin alaisuudesta ja vaelsi pohjoiseen etsimään omaa maataan. He asettuivat Chu - ja Talasjokien väliselle alueelle, Kazakstanin kaakkoisosassa. Uzbekkien alaisuudesta eronneita separatisteja alettiin kutsua kazakeiksi . Elantonsa he saivat paimentolaisuudesta . Kazakkiheimojen katsotaan yhdistyneen saman kaanin alaisuuteen Kasym Khanin valtakaudella 1500-luvun alkupuolella. Yleisen näkemyksen mukaan tämä mielletään Kazakstanin valtiollisen itsenäisyyden aluksi.1600-luvun lopulta lähtien kazakit kävivät useita sotia idän suunnalta hyökänneitä džungareja vastaan. Kiinaa hallinnut Qing-dynastia kukisti džungarit lopullisesti, mutta džungareja vastaan käydyt sodat olivat siinä määrin kuluttavia, että kazakit eivät pystyneet estämään Venäjän vallan leviämistä Kaza...

    Hermanni Matinpoika Pennala (o.s. Saaranen) Tulosta sukupuu Syntynyt 10. maaliskuuta 1844 - Saaranen, Kärsämäki Kuollut 14. kesäkuuta 1924 - Haapajärvi, ikä kuollessa 80 vuotta vanha   Aviopuoliso(t) ja lapset Sekä Riitta Maria Juhontytär Siipola 1844-1905 lapset Juho Ruhala 1869-1956 Gustava Haarala Ruhala 1872-1950 Herman Ruhala 1878-1960 Miina Ruhala 1884-     Gustava Haarala Ruhala Tulosta sukupuu Syntynyt 20. maaliskuuta 1872 - Haapajärvi, Kuusaa Kuollut 12. joulukuuta 1950 - Haapajärvi, ikä kuollessa 78 vuotta vanha   Vanhemmat Hermanni Matinpoika Pennala (o.s. Saaranen) 1844-1924 Riitta Maria Juhontytär Siipola 1844-1905   Aviopuoliso(t) ja lapset Puoliso 4. elokuuta 1894, Haapajärvi, Kristian Erkinpoika Tulppo 1874-1944 lapset Hilja Tulppo 1896-1934 Einari Ansgarius Tulppo 1898-1900 Iida Tulp...

  Keskiajalla alueelle saapui hämäläisiä ja yläsatakuntalaisia erämiehiä. Vakinaisesti alue asutettiin 1540-luvulla, jolloin seudulle saapui uudisasukkaita Savosta . Haapajärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1547. Kylä oli tuolloin osa Kalajoen kirkkopitäjää, joka käsitti koko Kalajokilaakson . Vuonna 1560 Haapajärvellä oli 4 taloa, joita asuttivat Juho Rautia, Lauri Ronkainen sekä Pietari ja Paavo Herrainen. Taloluku kasvoi melko ripeästi ja 1600-luvun alussa taloja oli parikymmentä. Tämän jälkeen asutuskehitys kuitenkin taantui ja isovihan jälkeen 1730 taloluku oli vain 17. Tällöin asukasluku alkoi nopeasti kasvaa. Vuonna 1750 asukkaita oli 604 ja sata vuotta myöhemmin jo 3 100. Haapajärven ensimmäiset asukkaat saivat toimeentulonsa kaskenpoltosta , metsästyksestä ja kalastuksesta . Tervanpoltto oli tärkeä elinkeino 1600-luvulta 1800-luvun puoliväliin. Etenkin 1700-luvulla Haapajärvellä poltettiin paljon tervaa, vaikka kulkuyhteydet ranni...

  Kiertokoulu oli koulumuoto, jossa omaa koulurakennusta ei ollut, vaan opettaja liikkui kylästä toiseen opettamassa lapsia siten, että koulurakennuksena toimi yleensä jokin kylän taloista, kievari tai esimerkiksi pappila . Kiertokoulutoiminta alkoi Suomessa 1600-luvulla puhdasoppisuuden aikana . Juhana Gezelius vaati rovasteja hankkimaan seurakuntien kiertokouluihin opettajia. Kiertokoulu oli suosittu varsinkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. [1] Kiertokoulut lakkautettiin asteittain kansakouluasetuksen myötä 1860-luvulla ja oppivelvollisuuden tultua voimaan vuonna 1921 , johon asti kiertokoulu oli tärkeä alkuopetuksen järjestäjä. Kiertokoulun oppiaineet olivat lukeminen, luvun lasku, kirjoittaminen, virsien laulaminen ja kristinopintaito. Lukutaito oli kuitenkin lähinnä vain Katekismuksen ulkolukua eikä ymmärtävän lukemisen opettelua. Kiertokouluissa oli ihmisiä lapsista aikuisiinkin. Opettajana toimi usein lukkari . Apupappien ja edistyneempien nuorien johtam...

 Ravikuninkaat 1970-luvulla 1973 Kouvola Vieteri, Kaarlo Partanen 9.53,2 1974 Lahti Vieteri, Kaarlo Partanen 9.48,4 1975 Seinäjoki Eri-Teräs, Hannes Myhrberg/Antti Hannula 9.31,6 1976 Jyväskylä Vieteri, Kaarlo Partanen 9.44,2 1977 Lappeenranta Vieteri, Kaarlo Partanen 9.31,7 1978 Tampere Vieteri, Kaarlo Partanen 9.44,6 1979 Mikkeli Vekseli, Pentti Savolainen 9.24,6                       Toto-peli (tai totalisaattori , ransk. pari mutuel , engl. parimutuel betting ) on muun muassa hevoskilpailuissa pelattavaa vedonlyöntiä. Peleissä pyritään ennakoimaan hevosten sijoittumista lähdöissään. Pelatun pelin voitto määräytyy laskennallisesti pelin jakosumman ja voittavalle yhdistelmälle pelatun määrän mukaan. Pelin järjestäjä ottaa pelivaihdosta osuutensa ja valtio verot, joten voitoista ei enää peritä veroa. Suomessa totoa pelataan ravikilpailuissa , joiden järjestäjänä ja markkinoijana ...

 Leirikoulu muistoissa olen telttailut 9-vuotiaana Haapajärvellä ison koulun pihapiirissä. Minne lasten teltat oli laitettu riviin.

Sadan vuoden aikana neuvolat ovat pudottaneet imeväis- ja äitiyskuolleisuuden ennätyksellisen alas, torjuneet tuberkuloosia ja infektiotauteja, edistäneet kansanterveyttä, toteuttaneet lasten rokotusohjelmia, tarjonneet henkistä tukea perheille ja tarttuneet yhä uusiin ajankohtaisiin haasteisiin. Tänä päivänä neuvolat tavoittavat käytännössä kaikki suomalaiset lasta odottavat ja lapsiperheet. Vuonna 1920 Lastenlinnan lääkäri Arvo Ylppö työtoverinsa ylihoitaja Sophie Mannerheimin sekä tämän veljen kenraali Mannerheimin kanssa perustivat Mannerheimin Lastensuojeluliiton, jonka tarkoituksena oli auttaa kurjassa tilanteessa olevia lapsiperheitä. MLL:n tuella ja aloitteesta perustettiin ensimmäinen neuvolavastaanotto Helsinkiin Lastenlinnan sairaalan halkokellariin vuonna 1922. Esimerkkiä toimintaan Arvo Ylppö oli hakenut Saksasta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistysten aloitteesta neuvoloita perustetti...

 Kuusaan kylätoiminta jää uinumaan Kyläläiset pettyivät Haapajärven kaupungin päätöksiin sulkea ja myydä koulu Liisa Lehto-Peippo, tekstit Kaleva Haapajärvi "Surkeaa, että kylän toiminta jää uinumaan", harmittelevat Kuusaan kylän uudet asukkaat Henna ja Risto Männikkö. Männikön perhe: isä, äiti ja kolme lasta - kolme vanhinta ovat jo omillaan - on asunut Kuusaalla vasta reilut puoli vuotta. Männiköt ostivat uuden talon Kuusaanjärven rannasta. Maisema houkutteli. Vasta muutama viikko sitten he saivat tietää, kuinka vireää toimintaa kylällä on, kun osallistuivat kylätoimikunnan kokoukseen. Se oli tällä erää viimeinen. Uutta kylätoimikuntaa ei saatu nimetyksi ja kylätoiminta jää hiipumaan Kuusaa-Jokelassa. Kylän vireys jää Männiköiltä kokematta. Kuusaan kylällä on ollut ajatuksena saada uusia asukkaita ja lapsiperheitä. Tonttipörssi on toiminut hyvin Uusia taloja on rakennettu ja vanhoja korjattu. Männikön perheen kaksi poikaa eivät riittäneet koulun ylläpitämiseen. Maraton ja p...

  13 1 1/8 0,3333 perintö Ruhala 5/24 mantt lisätty v.1769. 1/12 mantt ostettu perinnöksi 12.12.1862 ja 1/4 mantt 16.4.1898.

  Hullun polku 6,8 km Saapuminen Haapajärven keskustasta ajetaan Ouluntietä (58) Kärsämäelle päin n. 22 km ja käännytään vasemmalle Harjuntielle. Kylätalo Eurola, josta reitti alkaa, on heti oikealla. Reittiseloste Hullun polku on kävelyreitti ja edestakaiselta matkaltaan 6,8 km. Reitti alkaa Kylätalo Eurolan laavulta, jonka vierestä lähdetään siltaa pitkin pellolle, pelto ylitetään ja noustaan kapealle maakannakselle. Maakannaksen toisella puolella virtaa Kuusaanjärveen laskeva Ruonaoja ja toisella puolella on peltomaisema. Maakannaksen toisessa päässä laskeudutaan rinneportaita pitkin pellolle. Reitti mukailee pellon oikeata reunaa ja polun oikealla puolella on edelleen Ruonaoja. Pellon reunaa jatketaan n. 0,3 km, mennään sillan yli ja jatketaan menosuunnassa vasemmalle tulevalle pitkospuuosuudelle ja jatketaan viittoja seuraten. Pitkospuiden jälkeen maasto on alussa rämemäistä ja metsäpohja muuttuu vähitellen kuivemmaksi kangasmetsäksi. Reitti jatkuu n. 0,6 km, ...

  HIRSINEVA Hirsinevan luonnonsuojelualue (Natura 2000) kattaa 398 ha laajuisen alueen, josta valtaosaa peittää keskeltä avoin aapasuo. Suomaata reunustaa havupuuvoittoinen sekametsä, joka vaihtuu tyypilliseksi Pohjanmaan aapasuoksi. Puuton suoalue on tyypiltään vähäruohoista, sammalpeittoista kalvakkanevaa ja osin märkää rimpinevaa, jossa on runsaasti upottavia rimpiä eli suonsilmäkkeitä. Alueen metsäsarakkeet tuovat vaihtelua aapasuomaisemaan. Aapasuon lisäksi alueelta on tunnistettavissa muitakin suotyyppejä, kuten koivulettoja. Hirsinevan kasvillisuus koostuu pääosin aapa- ja rimpisoille tyypillisistä kasvilajeista. Suon keskiosien vetisille rimpikohdille ominaisia kasveja ovat märkyyttä kestävät sammalet, raate ja järvikorte. Muuta maastoa ylempänä olevilla mättäillä kasvaa erilaisia varpuja, ruohoja ja kuivien paikkojen sammalia. Erilaiset sarat kuten jouhi-, pullo ja mutasarat sekä heinäkasvit puolestaan viihtyvät suon kuivemmilla laita-alueilla. Putkilokasvej...